Tärkeitä teemoja

Vaikuttavaa ja tulevaisuuteen suuntautunutta politiikkaa

Politiikassa vaikuttavuutta voidaan mitata vain teoilla ei puheilla. Suomi tarvitsee nyt toivoa tulevaisuuteen ja se tarkoittaa käytännössä työtä josta saa kunnollisen palkan, koulutusta jolla voi varmistaa osaamisen ja eläkkeen jolla pärjää.

Koulutus

Koulutuksen taso on Suomessa laskenut viime vuosina. Ammatillisen koulutuksen oppilaat kokevat etteivät saa kunnollista opetusta. Opettajat kokevat ettei heidän resurssit riitä tasokkaan opetuksen antamiseen. Peruskoulussa oppilailla on pitkiä itseoppimisjaksoja useissa oppiaineissa mm. matematiikassa ja englannin kielessä. Pisa-tuloksissa olemme alkaneet tippua alemmaksi ja tutkimusten mukaan osalla peruskoulun päättävistä pojista ei ole jatkokoulutuksen vaatimaa lukutaitoa!

Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

Nuorisobarometrin mukaan 15% ikäluokasta jää tällä hetkellä vaille toisen asteen tutkintoa. Nykypäivän työelämä ei tarjoa työtä kouluttamattomille ja toisaalta toisen asteen koulutuksen vastuuta on siirretty voimakkaasti työpaikoille.

On inhimillistä ja taloudellista, että jokainen nuori saa opiskelupaikan ja ammatin sellaiselta alalta joka itseä kiinnostaa. Rahapula vaikuttaa jo nyt nuortemme opiskelupaikan valintaan ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä rahanpuutteen kertoo yhdeksi syyksi puolet nuorista! Opintonsa keskeyttäneet nuoret kertovat, että rahapula on vaikuttanut paljon tai melko paljon opintojen keskeyttämiseen.

Annetaan meidän nuorille mahdollisuus valita opiskelupaikka ilman huolta koulutuksen kustannuksista ja tehdään toinen aste aidosti maksuttomaksi. Koulutus on ja tulee olemaan pienen Suomen valttikortti joka maksaa itsensä takaisin!

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Tutkimusten mukaan 16-17-vuotiaden ilman koulutusta jääneiden asema koulutuksen saaneisiin ikätovereihin nähden on heikompi läpi elämän. Lähes 15% ikäluokasta jää vaille toisen asteen koulutusta. Pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on vain noin 40%, kun taas toisen asteen suorittaneiden yli 70% ja korkeakoulutettujen yli 85%.

Koulutuksen takaaminen kaikille vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee tehokkaasti nuorten syrjäytymistä. Oppivelvollisuuden pidentäminen lisää työllisyyttä ja vauhditetaan kasvua.

Koulutuksen ja kehityksen tason nosto

Viime vuosien koulutukseen kohdistuneet leikkaukset eivät ole olleet suhteessa vähentyvään lasten lukumäärään. Vuodesta 2013 vuoteen 2017 koulutuksesta on leikattu yli 15%. Uuden opetussuunnitelman mukaan itseoppiminen ja itseopiskelu alkavat jo ala- ja yläkouluissa. Käytännössä se on tarkoittanut mm. 10 viikon itseoppimisjaksoja matematiikassa tai englannin kielessä. Toisen asteen opettajat ovat huolissaan oppilaiden taitojen tason laskusta.

Tarvitsemme investointeja koulutukseen ja kehitykseen!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Suomi tarvitsee sosiaali- ja  terveydenhuollon uudistumista, mutta ei hinnalla millä hyvänsä ja pienemissä paloissa. Sosiaali- ja terveyspalveluigen integraatio on välttämätön ja peruspalvelut ovat kaiken toiminnan ydin. Tarvitsemme myös yhteistyötä yksityisen ja julkisten toimijoiden välillä.

Työntekijöitä ei voi laittaa maksumieheksi

Valmistelussa olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa yhteistyö julkisen ja yksityisen toimialan välillä jää epäselväksi ja epävarmaksi. Tässä mallissa on vaarana, että esim. hoitajista tulee pitkällä aikavälillä yrittäjiä, jotka tekevät työtä osin julkisella puolella ja osin yksityisellä puolella.

Tälläkin hetkellä lähihoitajan peruspalkassa on julkisen ja yksityisen toimijan välillä jopa 300 euron ero kuukausipalkassa. Työntekijän siirtyessä julkiselta puolelta yksityiselle, palkka on pudonnut merkittävästi.

On varmistettava, että työntekijöiden asema ei heikkene uudistuksessa!

Tukiviidakosta yleisturvaan

Nykyinen sosiaaliturva on byrokraattinen ja sekava. Nykyisessä systeemissä on kymmeniä erilaisia tukimuotoja mm.  sairas- ja, äitiyspäivärahoista, työttömyyden, kuntoutuksen ja opiskelun päivärahoihin. Tukiviidakko on nykyisellään vaikeaselkoinen, pirstaleinen ja ennakoimaton.

Tarvitsemme yksinkertaisemman, kannustavan ja joustavan mallin jossa työnteko on aina kannattavin vaihtoehto. Mallia voidaan ottaa käyttöön portaittain ja se vähentää byrokratiaa ja poistaa päällekkäisyyksiä

Terveyskeskuskäynnit maksuttomiksi

Your content goes here. Edit or remove this text inline or in the module Content settings. You can also style every aspect of this content in the module Design settings and even apply custom CSS to this text in the module Advanced settings.

Työelämä

Työpaikkojen luominen, kehittäminen ja säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämiseksi. Työ on myös parasta sosiaaliturvaa sekä inhimillisesti, että yhteiskunnallisesti.

Työstä saatava palkka

Työstä saatavan palkan on riitettävä elämän perusasioihin. Nykyisen aktiivimallin tulon myötä esim. alle 300e/kk tienaava 19h/kk työtä tekevä henkilö katsotaan työlliseksi. Työstä on saatava kohtuullinen korvaus eikä nollatuntisopimuksia saa hyväksyä.

Koulutusta myös työelämässä

Robotiikka on muuttanut ja tulee vielä entisestään muuttamaan työelämää. Työelämän aikaisen koulutuksen on pysyttävä myös tässä kehityksessä mukana. On hyväksyttävä, että osa tämän hetken ammateista tulee poistumaan, mutta kehityksen ansiosta työpaikkoja syntyy uusille aloille. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan tähän kehitykseen.

Ympäristö

IPCC.n julkaiseman ilmastoraportin mukaan, emme voi enää ummistaa silmiämme ilmastonmuutksen todellisuudelle. Emme voi myöskään ajatella, että se ei ole meidän ongelmamme niin kauan kuin Intia tai Kiina ottaa asian tosissaan. Meidän on huolehdittava siitä, että seuraavat sukopolvetkin voivat elää hyvinvoivalla maapallolla.

Kestävä ja vastuullisia ostoksia

Tarvitsemme sekä yritysvastuulakia turvaamaan ihmisoikeuksia Suomen rajojen ulkopuolella kuin samanlaista ympäristön turvaamista. On meidän valinta mistä tarvitsemamme tavarat hankimme ja kuinka kiinnitämme huomiota niiden ympäristöystävällisyyteen ja ihmisoikeus asioihin.

Voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, että yritysten on  pakko ottaa nämä asiat huomioon. Aina ei ole helppoa tehdä kestäviä valintoja, mutta valinnoilla voimme vaikuttaa.

Energiapolitiikka

Tälläkin hetkellä neljännes Suomen tarvitsemasta sähköstä tuodaan ulkomailta. Suurimmaksia osaksi Ruotsista ja Venäjältä. Ruotsin tavoitteena on päästä kokonaa uusiutuvan energian käyttötavoitteeseen vuonna 2040.

Suomen pitää päästä energiaomavaraiseksi ja jotta teollisuutemme kilpailukyky pystytään säilyttämään ja parantamaan Suomi tarvitsee sekä uusiutuvaa energiaa, että ydinvoimaa.

Liikenne

Your content goes here. Edit or remove this text inline or in the module Content settings. You can also style every aspect of this content in the module Design settings and even apply custom CSS to this text in the module Advanced settings.

Perheet tulevaisuudessa

Suomen väkiluku kasvaa tällä hetkellä ainoastaan maahanmuuton avulla. Syntyneiden määrä on historiallisen alhaalla. Työelämä ei kannusta perheiden perustamiseen ja lapsia aletaan suunnittelemaan enstistä myöhemmin. Tarvitsemme perhepolitiikkaa joka kannustaa perheiden perustamiseen ja työelämää joka joustaa perheiden arjessa.

Perhevapaa uudistus

Nykyinen perhevapaajärjestelmä kaipaa uudistamista. Perheet tarvitsevat joustavan ja työelämän kanssa helposti yhteensovitettavan ja perheiden perustamista kannustavan mallin. Perhevapaamallin on oltava sellainen, joka ei kiintiöi vapaita kummallekaan vanhemmista vaan perheiden on saatava itse valita kuinka vapaa vanhempien kesken jaetaan. Perheille on myös annettava mahdollisuus pitää osa vapaista yhtäaikaa.

Uusperheet

Uusperheiden määrä on noussut tasaisesti 1990- luvulta lähtien. Nykyinen järjestelmä ei tue lasten vuoroasumista vaan asettaa vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Etävanhempi on toissijainen kaikessa lapseen liittyvässä. Lapsilisä, koulukyydit ja monet muut lapseen liittyvät asiat on otettva huomioon ja helpotettava molempien vanhempien tasa-arvoista asemaa kasvattajana.

Kirjoituksia

Täällä julkaistaan kirjoittamiani kirjoituksia eri ajankohtaisista aiheista.

Koronarokotteet

KORONAROKOTE ANNETAAN KAIKILLE, JOTKA SEN HALUAVAT

 

Koronarokotteet ovat olleet vilkkaan keskustelun aiheena oikeastaan koko COVID-19 pandemian ajan. Työssäni kansanedustaja saan sähköpostia ja viestejä asiasta päivittäin. Rokotus aiheuttaa huolia ihmisissä. Haluan omalta osaltani tuoda keskusteluun koosteen niistä asioista, joita minultakin paljon kysytään. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja olen ollut mukana useissa tilaisuuksissa, joissa asiantuntijat ovat käsitelleet aihetta.

Kuinka rokote tulee käyttöön?

Euroopan alueella myyntiluvan rokotteille antaa Euroopan komissio Euroopan lääkevirasto (EMA) tekemän arvion perusteella. Rokote saa myyntiluvan, kun se on todettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Koronavirusrokote arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus-, ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Käyttöön otettujen rokotteiden tutkimuksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia koehenkilöitä.

Miksi koronarokote annetaan?

Koronarokotteen tavoitteena on lieventää taudin oireita, estää vakavia tautimuotoja, kuolemia ja ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Parhaimmillaan rokotukset ehkäisevät tartuntoja ja viruksen leviämistä. Ikä on merkittävin vakavan tautimuodon riskitekijä. Sen vuoksi rokotettu suositellaan ikääntyneille.

Rokotusjärjestys ja antaminen

Rokotteita saapuu Suomeen erissä. Rokotusjärjestys määräytyy valtioneuvoston asetuksen ja THL.n suositusten mukaisesti ja se on tehty lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Suomessa rokotetaan ensimmäisenä terveydenhuollon henkilökuntaa riskiarvion mukaisessa järjestyksessä. Toisena järjestyksessä ovat ikääntyneet, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia. Kolmantena henkilöt, joilla on vakavalle COVID-19 taudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus. Rokote on vapaaehtoinen ja maksuton.

Rokotteen voi antaa lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Vastuu rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta on lääkärillä.

Kenelle koronarokote on tarkoitettu?

Koronarokote tarjotaan 16- vuotta täyttäneille. Koronarokoteen voi yleensä ottaa normaalisti, raskaana oleville suositellaan yksilöllistä harkintaa vähäisen tutkimustiedon vuoksi. Kuumeisena rokotteen antamista siirretään. Saat tietoa rokotteen sopivuudesta itsellesi omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Rokote voidaan antaa, vaikka olisit sairastanut koronavirustaudin. Rokotteen ottamisella ei kuitenkaan ole näissä tapauksissa kiire. Nykyisen tiedon mukaan sairastettu koronatauti antaa ainakin kuuden kuukauden suojan valtaosalle sairastuneista.

Koronarokotteen haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Yleisimmin haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä esimerkiksi punoitusta pistokohdassa, kuumeilua tai lihas- ja päänsärkyä. Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa myös vakavampia allergisia reaktioita. Tällaisia vakavampia reaktioita on raportoitu noin yhdelle 100 000:sta rokotteen saaneesta.

Rokotusten tämän hetken tilanne

Koronarokotteiden antaminen aloitettiin Suomessa 27.12.2020. Tällä hetkellä rokotuksen ensimmäisen annoksen on saanut 11% väestöstä (tilanne 16.3.2021). Rokotusten etenemiseen vaikuttaa se, kuinka nopeasti rokotteet saavat myyntilupia, kuinka nopeasti lääkeyhtiöt pystyvät niitä tuottamaan ja toimittamaan Suomeen ja se, kuinka nopeasti kunnat pystyvät rokotukset järjestämään ihmisille.

 

Piritta Rantanen 17.3.2021

kansanedustaja, sairaanhoitaja, terveystieteiden opiskelija

 

 

 

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Finlex 149/2017. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista. §6 Rokottaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriö, STM. 2021. Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet. Viitattu 15.3.2021. https://stm.fi/koronavirusrokotteet

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Covid-19 rokotusten edistyminen. Viitattu 16.3.2021. https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Koronarokotteen soveltuvuus eri ikäryhmille. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-soveltuvuus-eri-ryhmille

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-turvallisuus-ja-mahdolliset-haitat

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Koronarokotusten järjestäminen Suomessa. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotusten-jarjestaminen-suomessa

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Rokotusjärjestys ja COVID-19 taudin riskiryhmät. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotusjarjestys-ja-covid-19-taudin-riskiryhmat

Yleisturva olisi kolmeportainen malli jossa asumistuki on kaiken pohjalla. Mallissa kolme porrasta: takuutaso, yleistaso ja aktiivitaso muodostavat koko sosiaaliturvan kokonaisuuden. Alimmala portaalla on ns. toimeentulotuki, seuraavalla tasolla perusosa ja ansiotaso ja kolmannella tasolla aktiivitaso.

Haluatko kommentoida?