Tärkeät teemat

Vaikuttavuutta

Suomi tarvitsee palveluita ja päätöksiä jotka vaikuttavat. Ihmisillä on vastuu omasta elämästä, mutta yhteiskunnan on tuettava ja autettava elämän erikoistilanteissa. Aikuinen ihminen tarvitsee työtä ja siitä toimeentuloa. Nuoret tarvitsevat koulutusta ja opiskelupaikan jossa heitä oikeasti opetetaan. Lapset ja perheet tarvitsevat turvallisuutta ja joustavuutta perhevapaisiin. Terveellinen ruoka pitää olla kaikkien saavutettavissa, harrastusmahdollisuudet on oltava kaikkien ulottuvilla ja terveyskasvatukseen on panostettava enemmän.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Pitkään valmistelussa ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatu nyt eduskunnasta eteenpäin. Alueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alussa. On selvää, että kokonaisuus ei ole kerralla valmis ja vaatii vielä monta kertaa kehittämistä. Ihmisten on saatava palvelut ajallaan ja vaikuttavasti

Seitsemänpäivän hoitotakuu

Terveydenhuoltomme on ajautunut tilanteeseen, jossa erikoissairaanhoito ja sen menot ovat kasvaneet vuosia. Meidän on päästävä tilanteeseen, jossa hoitoa saa nopeasti ja vaikuttavasti. Tämän uudistuksen edessä, emme kuitenkaan saa unohtaa ennaltaehkäisyä. Ennaltaehkäisy on kaikkein inhimillisin ja paras tapa puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon kasvaviin menoihin.

Sote-uudistus on viety maaliin ja nyt luotujen hyvinvointialueiden tehtävänä on pitää huoli seitsemän päivän hoitotakuun toteutumisesta ja vanhustenhoivan laadusta.

 

 

Mielenterveys ykkösteemaksi

Mielenterveyden asiat koskettavat meitä kaikkia. Mielenterveyden kokonaisuus on suuri ja haastava, mutta juuri sen vuoksi siihen on tartuttava monin eri keinoin. Tarvitsemme lisää resursseja ja alan koulutusmääriä on lisättävä nopeasti. Tarvitsemme nopeasti vaikuttavia toimia niin kouluihin, työpaikoille kuin yleisesti yhteiskunnan ilmapiiriin ja yksilökeskeiseen kulttuuriimme muutosta. 

 

Metsät ja ympäristö

Keskustelu metsistä, luonnonsuojelusta ja hiilinieluista kaipaa järkeä, tutkimusta ja ymmärrystä ympäröivän maailman tilanteesta. 

Teollisuuden pitkänaikavälin parlamentaarinen strategia

Puhumme Suomessa ja koko Euroopassa paljon vihreästä siirtymästä, ilmaston muutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Meillä on meneillään useita ohjelmia näiden asioiden eteenpäin viemiseksi. 

Samaan aikaan meidän olisi tehtävä tämä kaikki sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi ja hyväksyttävästi. Toteutuneet investoinnit ovat ainoa keino, joilla voimme pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaamme ja sen kasvua. Investointien kohdentaminen oikein, oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti on tärkeää. Näitä toimia tehdessä on ymmärrettävä päätösten vaikutusten laajuus ja kokonaisuus. Suomessa tähän kokonaisuuteen vaikuttaa merkittävästi mm. verotus, energiaverotus, sähkövero ja sähkönsiirtohintojen tulevaisuuden kehittyminen. Yritysten investointihalukkuuteen ja -mahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi myös se ilmapiiri, jossa päätöksiä tehdään.

Vakaa ja kilpailukykyinen investointiympäristö sekä EU:n sisällä, että globaalisti on tavoitteiden onnistumisessa avainasemassa. Suomen vientiteollisuuden kehittyminen on moneen kilpailijamaahan verrattuna ollut hidasta. Kilpailuetuinamme ovat kuitenkin olleet yhteiskunnan toimivuus, vakaa toimintaympäristö ja koulutuksen hyvä laatu.

Kilpailijamaissamme hallitusohjelmissa on otettu vahvemmin kantaa teollisuuden kilpailukyvyn merkitykseen ja on ymmärretty sen pitkäjänteisyyden tärkeys. Teollisuutemme kaipaa ennustettavuutta, pitkäjänteisyyttä ja konkreettisuutta meiltä poliittisilta päätöksentekijöiltä mm. vero-, energia- kehitys- ja koulutuspolitiikkaan. Suomikin tarvitsee oman teollisuuden pitkänaikavälin suunnitelman ja strategian kilpailukykymme ja ennustettavuuden varmistamiseksi.

Metsäkeskustelu kaipaa järkeä

Meillä on tässä maassa noin 600 000 metsänomistajaa. Metsät ovat omaisuudensuojan piirissä. Metsissä tapahtuvien toimien on siis aina oltava kannattavia, jotta metsän omistajat niihin tarttuvat ja tekevät aidosti tekoja.

Paljon on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Energiaomavaraisuutemme on tämän hetken maailmanpoliittisessa tilanteessa iso prioriteetti Suomelle. Energiantuotantomuotojen poissulkeminen kategorisesti ei auta meitä pääsemään tavoitteeseen. Kaikissa ratkaisuissa meidän tulee ottaa huomioon ympäröivän maailman muuttuneet olosuhteet. Vasta julkaistun selvityksen mukaan Suomessa ei ole lähivuosina riittävästi energiapuun tarjontaa. Puupolttoaineilla on Suomessa merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Niiden käyttö on ollut kasvussa johtuen osaltaan turpeen energiankäytön vähenemisestä. Puuta käytetään paljon lämmitysenergiana ja esimerkiksi metsäteollisuuden arvonlisä Suomessa on yli 7 miljardia euroa. 

Julkista keskustelua hiilinieluista on hallinnut yksinkertaistettu ajatus, että pelkistetyillä toimilla saadaan Suomen hiilinielujen määrää kasvatettua ja niiden tilaa parannettua. Pelkästään sellaisilla toimilla, että hehtaarimääräisesti suojelemme metsiä ja maa-alueita, emme itse asiassa paranna hiilinielujen määrää emmekä niiden hiilen sitomiskykyä. Hyvinvoivat metsät kasvavat, sitovat hiiltä itseensä paremmin ja niiden kasvulla pidämme teollisuutemme pyörimässä.

Suomen metsien kasvu on tuplaantunut 50 vuodessa. Tänä aikana metsiä on käytetty yhä enemmän, mutta myös suojeltu. Luonnonvarakeskus Luke tiedotti vastikään, että nyt metsien kasvukäyrä on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt osaltaan laskuun. Metsien kasvun hidastuminen vaikeuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista. Hiilinielujen kasvattaminen vaatisi parempia metsänhoitotoimia, järkevää lannoitusta, metsien pelloiksi muuttamisen ehkäisemistä sekä joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsittämistä, muutamia mainitakseni. Metsien suojelun osalta pitäisi tehdä tarkempaa harkintaa, millaisia maa- ja metsäalueita suojellaan.

Suomalaiseen metsäkeskustelu tarvitsee johdonmukaisuutta ja ymmärrystä erilaisten toimien vaikutuksesta pidemmän aikavälin tavoitteissa. Kokonaisvaltainen ymmärrys ympäristönsuojelun, metsäteollisuuden tarpeiden ja teollisten työpaikkojen sekä metsien tuottaman koko arvoketjun osalta auttaa meitä tekemään oikeanlaisia päätöksiä. Käytetään järkeä päätöksenteossa, koska niillä on pitkäaikaiset vaikutukset.

Koulutus

Emme voi siirtää toisen asteen koulutusta yritysten hoidettavaksi. Päävastuu koulutuksen laadusta on oltava oppilaitoksissa.

Tuleva hallituskausi

Seuraavan hallituksen talouspoliittisista linjauksista on puhuttu paljon. Eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä ovat toimia joilla valtion talous voidaan saada tasa-painoon. Itse ajattelen niin, että hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista meillä ei ole mahdollisuutta leikata. Meillä on lähihistoriassa huonoja kokemuksia siitä, mitä koulutuksesta leikkaaminen käytännössä tarkoittaa.

Meidän on panostettava koulutukseen. Osaaminen on muutakin kuin muodollista koulutusta ja tutkintoja. Osaaminen on sivistystä, joka kattaa niin osallisuuden, kulttuurin, demokratiaa vahvistavan kansalaisaktivismin kuin jokaisen hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävän liikunnan, osallistumisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen.

 

Rauhallinen oppimisympäristö kaikille

Meidän on kyettävä puuttumaan kaikkeen kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen. Kouluissa on oltava riittävästi aikuisia ja opettajia. Koko ketjun on toimittava ja oltava vastuussa lasten ja nuorten turvallisen kasvun ympäristöstä. 

 

Energiapolitiikka

Tarvitsemme hiilineutraaleja energiamuotoja joista ydinvoima on ehdottomasti yksi tärkeimmistä. Olemme riippuvaisia tuonti sähköstä, omavaraisuus energian suhteen luo vakautta ja turvallisuutta sekä ihmisille, että ympäristöllemme.

Monipuolinen energiapaletti tarpeen

Meidän on tehtävä paljon toimia, jotta pääsemme omavaraisiksi energiantuottajiksi. Lupa- ja kaavoituskäytäntömme kaipaa selkeyttämistä, joustavoittamista ja nopeampaa läpimenoa. Teollisuutemme ja kansalaistemme hyvinvoinnin turvaksi tarvitsemme sellaisen energiapaletin, joka tuottaa meille sähköä ja lämpöä kaikissa tilanteissa