Koronarokotteet ovat olleet vilkkaan keskustelun aiheena oikeastaan koko COVID-19 pandemian ajan. Työssäni kansanedustajana saan sähköpostia ja viestejä asiasta päivittäin. Rokotus aiheuttaa huolia ihmisissä. Haluan omalta osaltani tuoda keskusteluun koosteen niistä asioista, joita minultakin paljon kysytään. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja olen ollut mukana useissa tilaisuuksissa, joissa asiantuntijat ovat käsitelleet aihetta.
Kuinka rokote tulee käyttöön?
Euroopan alueella myyntiluvan rokotteille antaa Euroopan komissio Euroopan lääkevirasto (EMA) tekemän arvion perusteella. Rokote saa myyntiluvan, kun se on todettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Koronavirusrokote arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus-, ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Käyttöön otettujen rokotteiden tutkimuksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia koehenkilöitä. Koronarokotteiden kehittämisprosessia on pystytty nopeuttamaan suurien panostusten, hyvän yhteistyön ja arviointiprosessia nopeuttamalla. Koronarokotteet on arvioitu samoilla laatu- turvallisuus ja tehokriteereillä kuin muutkin lääkevalmisteet.
Miksi koronarokote annetaan?
Koronarokotteen tavoitteena on lieventää taudin oireita, estää vakavia tautimuotoja, kuolemia ja ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Parhaimmillaan rokotukset ehkäisevät tartuntoja ja viruksen leviämistä. Ikä on merkittävin vakavan tautimuodon riskitekijä. Sen vuoksi rokotettu suositellaan ikääntyneille.
Rokotusjärjestys ja antaminen
Rokotteita saapuu Suomeen erissä. Rokotusjärjestys määräytyy valtioneuvoston asetuksen ja THL.n suositusten mukaisesti ja se on tehty lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Suomessa rokotetaan ensimmäisenä terveydenhuollon henkilökuntaa riskiarvion mukaisessa järjestyksessä. Toisena järjestyksessä ovat ikääntyneet, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia. Kolmantena henkilöt, joilla on vakavalle COVID-19 taudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus. Rokote on vapaaehtoinen ja maksuton.
Rokotteen voi antaa lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Vastuu rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta on lääkärillä.
Kenelle koronarokote on tarkoitettu?
Koronarokote tarjotaan 16- vuotta täyttäneille. Koronarokoteen voi yleensä ottaa normaalisti, raskaana oleville suositellaan yksilöllistä harkintaa vähäisen tutkimustiedon vuoksi. Kuumeisena rokotteen antamista siirretään. Saat tietoa rokotteen sopivuudesta itsellesi omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Rokote voidaan antaa, vaikka olisit sairastanut koronavirustaudin. Rokotteen ottamisella ei kuitenkaan ole näissä tapauksissa kiire. Nykyisen tiedon mukaan sairastettu koronatauti antaa ainakin kuuden kuukauden suojan valtaosalle sairastuneista.
Koronarokotteen haittavaikutukset
Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Yleisimmin haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä esimerkiksi punoitusta pistokohdassa, kuumeilua tai lihas- ja päänsärkyä. Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa myös vakavampia allergisia reaktioita. Tällaisia vakavampia reaktioita on raportoitu noin yhdelle 100 000:sta rokotteen saaneesta.
Rokotusten tämän hetken tilanne
Koronarokotteiden antaminen aloitettiin Suomessa 27.12.2020. Tällä hetkellä rokotuksen ensimmäisen annoksen on saanut 11% väestöstä (tilanne 16.3.2021). Rokotusten etenemiseen vaikuttaa se, kuinka nopeasti rokotteet saavat myyntilupia, kuinka nopeasti lääkeyhtiöt pystyvät niitä tuottamaan ja toimittamaan Suomeen ja se, kuinka nopeasti kunnat pystyvät rokotukset järjestämään ihmisille.
Lisätietoja koronarokotuksista saat omalta lääkäriltä. Koronarokotteista ja niiden antamisesta saa tietoa myös www.thl.fi/koronarokote
Piritta Rantanen 17.3.2021
kansanedustaja, sairaanhoitaja, terveystieteiden opiskelija
Kirjoituksessa käytetyt lähteet:
Finlex 149/2017. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista. §6 Rokottaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriö, STM. 2021. Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet. Viitattu 15.3.2021. https://stm.fi/koronavirusrokotteet
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Covid-19 rokotusten edistyminen. Viitattu 16.3.2021. https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Koronarokotteen soveltuvuus eri ikäryhmille. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-soveltuvuus-eri-ryhmille
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-turvallisuus-ja-mahdolliset-haitat
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Koronarokotusten järjestäminen Suomessa. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotusten-jarjestaminen-suomessa
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL. 2021. Rokotusjärjestys ja COVID-19 taudin riskiryhmät. Viitattu 16.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotusjarjestys-ja-covid-19-taudin-riskiryhmat
Viimeisimmät kommentit